Puhuminen vaikuttaa hyvin pitkälti elämän moniin osa-alueisiin. Sen avulla voimme vaikuttaa asioihin, joita maailmassamme tapahtuu. Puhumalla saamme ystäviä, töitä, kumppaneita. Luomme yhteisöjä, synnytämme yhteisiä projekteja, autamme toisiamme ja saamme myös oman tahtomme tai näkemyksemme yhteisössä läpi tarvittaessa. Puheella välitämme tunteita ja luomme tunnelmaa. Myös Yval Noah Harari toteaa kirjassaan Sapiens – Ihmisen lyhyt historia, että PUHE on syynä siihen, miksi juuri meidän ihmislajimme, Homo Sapiens, pärjäsi ja syrjäytti kilpailijansa: puheen avulla me pystyimme kertomaan toisillemme tapahtuneista asioista ja oppimaan niistä.
Asioiden ja ajatusten ääneen sanoittaminen on tärkeää.
Ilman sitä, emme voi tietää varmuudella mitä toinen ajattelee tai kokee. Me voimme ainoastaan arvailla, ja pelkkä arvailujen varassa eläminen menee usein vikaan. Me ihmiset nimittäin emme kukaan ole samanalaisia, vaan jokainen hahmottaa ja näkee tämän maailman vähän eri tavoin. Tapaamme nähdä ja kokea maailma vaikuttaa moni tekijä kuten genetiikkamme, kasvuympäristömme ja persoonamme. Koska jokainen meistä hahmottaa maailman vähän erilailla, on tärkeää, että ilmaisemme omia näkemyksiämme ja kokemuksiamme. Vain sen kautta meillä on mahdollisuudet oppia toinen toisiltamme. Ja me olemme täällä ihmiskuntana nimenomaan siitä syystä.
Aika usein me kuitenkin jätämme ilmaisematta asioita, koska pelkäämme toisten reaktioita
-Mitä muut minusta ajattelee?
-Pidetäänkö minua tyhmänä?
-Olenko muiden mielestä erilainen ja omituinen?
-Mitä jos minulle nauretaan?
-Hyökkääkö joku minua vastaan?
ja niin edelleen….
Usein pelkomme perustuvat ikäviin kokemuksiin, joita olemme saaneet elämässämme. On kuitenkin tärkeää hahmottaa, että ilmaistessamme itseämme rakentavasti toisen ihmisen reaktio ei tällöin kerro sinusta, vaan hänestä. Jos ihminen nauraa sinulle ilkeästi, paljastaa hän vain oman sisinpänsä, jolla ei ole itseasiassa mitään tekemistä sinun kanssasi. Ivallinen nauraminen saattaa paljastaa esimerkiksi sen, ettei kuulija ole vielä valmis vastaanottamaan sitä tietoa, mitä sinulla on. Kuitenkin voi olla, että jonain päivänä hän kuulee saman asian uudelleen jonkun toisen kertomana, jolloin hän muistaa kuulleensa tästä myös aiemmin….
Me siis istutamme kasvupotenttiaalisia siemeniä kuulijoihimme, ja se jos mikä on arvokasta!
Kaikkihan tän jo tietää
Saatamme myös jättää asioita sanomatta siitä syystä, että omassa mielessämme olemme niin tottuneita johonkin ajatukseen, että sen sanominen ääneen tuntuu turhalta, koska ”Kaikkihan tän tietää!”
Fakta on kuitenkin se, että EI MUUTEN TIEDÄ!
Jos meistä jokainen tietäisi kaikki samat asiat ja ajatukset, mitä järkeä tai mieltä missään silloin olisi? Silloin puhuminen toden totta olisi täysin turhaa. Mutta ihmiskunnan rikkaus piilee tässä nimenomaisessa asiassa: siinä, että jokainen olemme erilaisia. Ja sitä kautta, että olemme erilaisia, me myös teemme toisistamme merkityksellisiä.
Koska olemme erilaisia, me emme voi tietää kaikkea sitä, mitä toinen tietää ja mitä hän ei jo tiedä. Ja vaikka tietäisimmekin, niin joka kerta kun puhumme asioista, saamme kokemuksen asian vahvistumisesta ja selkeytymisestä. Aika monet asiat nimittäin tarvitset toistoa, toistoa ja vielä kerran toistoa, ennen kun alamme todella uskomaan siihen, että asia toden totta on näin. Ja melko usein vasta siinä kohtaa me pystymme aidosti seisomaan omien oivallustemme takana.
Yhteisen vuorovaikuttamisen kautta meille syntyy myös mahdollisuus löytää asiaan täysin uusia kulmia. Se voi olla jotain sellaista, joka laajentaa käsitystämme asiasta entisestään.
Erilaisina yksilöinä me myös hahmotamme ja kuulemme asioita eri tavoilla. Se miten asioita ilmaisee puheella, on monessa kohtaa avainasemassa. Jos haluamme saada kuulijan ottamaan viestimme vastaan ja mahdollisesti myös vastaamaan siihen toivomallamme tavalla, ilmaisutaidoillamme on merkittävä painoarvo. Tähän vaikuttaa jälleen kerran moni seikka, kuten esimerkiksi äänenpaino, eri sanojen painatus, tunne jolla asiaa ilmaistaan ja mistä kulmasta asiaa esittää.
Kun mietitään esimerkiksi sitä, millaista tunnelmaa haluamme tapahtumaan luoda, sillä on suuri merkitys, kuka toimii tapahtuman juontajana = tunnelman luojana. Jos mikrofonissa on ”vähän” väsynyt hupitoimikunnan puheenjohtaja, on sanomattakin selvää, että tämä tunne välittyy myös tapahtuman osallistujille. Siksi ammattijuontajan käyttäminen tapahtumassa on järkevä teko, jos halutaan, että juhlista jää oikeasti hyvä fiilis!
Itsensä ilmaisemista on hyvä harjoitella
Aina me emme kuitenkaan voi tukeutua ammattilaisiin tai siihen, että ”joku muu hoitaa”. Emme kerta kaikkiaan pysty ikinä saamaan omia ajatuksiamme esille, jos emme opettele ilmaisemaan itseämme. Yrittäjä edustaa useimmiten itse itseään, mutta aika usein, yrittäjällä ei ole tarvittavaa osaamista itseilmaisuun. Verkostoituminen on yksi merkittävämpiä markkinapaikkoja, mutta jos emme osaa esitellä palveluitamme ymmärrettävästi ja kiinnostavasti, jää verkostoitumis -tilaisuuksista kaikki potentiaalinen markkinointihyöty saamatta. Myös mikrofoniin puhuminen on monille täysin vieras laji. Kun emme tiedä miten mikrofoniin tulisi puhua tai siihen puhuminen pelottaa, jää yleisöltä silloin kuulematta, mitä yritit heille toiminnastasi kertoa.
Traumat tukkeena
Koska usein itsemme ilmaisemisen tiellä on traumaattiset tai ikävät kokemukset, me myös tarvitsemme niiden tilalle vuorovaikutussuhteessa tapahtuvia korjaavia kokemuksia. Korjaavien kokemusten syntyminen on mahdollista psykologisesti turvallisessa tilanteessa, jossa on läsnä aito hyväksyntä ja rakentava vuorovaikutusosaaminen. On toisinaan melkoista hakuammuntaa etsiä korjaavia kokemuksia maailmasta, josta puuttuu yleisellä tasolla käsitys siitä, mitä on psykologinen turvallisuus ja henkinen väkivalta. Siksi voi olla aluksi helpompi lähteä harjoittelemaan näitä tilanteita ammattilaisen kanssa. Tämän jälkeen on helpompi soveltaa kaikka oppimaansa myös muussa maailmassa toimimiseen.
“Valmennuksen edetessä, olen huomannut, että olen uskaltanut alkaa ilmaisemaan itseäni paremmin. Olen yllättynyt, että olen uskaltautunut sanomaan asioita, joista aiemmin olen vain vaiennut. Tämä on vaikuttanut positiivisella tavalla ihmissuhteisiini.”
-IT-yrityksen työntekijä
”Sen myötä, että harjoittelimme yhdessä rakentavaa vuorovaikuttamista, olen oppinut ilmaisemaan hankalistakin asioita työyhteisössä, ja ehdottamaan toimintamalleja, jotka auttavat kaikkia toimimaan paremmin yhdessä.”
-Yksityishenkilö
vuorovaikutusosaamisella saat parempi tuloksia aikaan niin yksityisessä elämässä kuin yrityksessäkin. Työyhteisön kehittäminen vaatii yksilötason kehittymistä. Kun yksilöt voivat hyvin, yritys voi hyvin. Meidän on osattava vuorovaikuttaa keskenämme, jotta yhteisö toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Ota avuksi vuorovaikutusvalmentaja, joka ymmärtää mitä on psykologinen turvallisuus.
Yksilövalmennusta vuorovaikuttamiseen ja esiintymiseen Tampereella.